BLOGI: SUOMEEN EI SAADA RIITTÄVÄSTI HOITAJIA ULKOMAILTA HANKKEILLA JA EPÄEETTISILLÄ KÄYTÄNNÖILLÄ

Työvoimapulaa koetetaan paikata erilaisilla kansainvälisillä rekrytointihankkeilla. Kansainvälinen rekrytointi voi olla osaratkaisu työvoimapulaan edellyttäen, että rekrytoinnit toteutetaan eettisesti. Suomi ei ole kovinkaan houkutteleva maa ulkomailta tulevalle työvoimalle.

Kilpailu työvoimasta on maailmanlaajuinen ilmiö. On arvioitu, että maailmassa puuttuu 15 miljoonaa terveydenhuoltoalan työntekijää. Sosiaali- ja terveydenhuollon kestävyyden ja työvoiman saatavuuden turvaaminen ei ole pelkkää kotimaan politiikkaa, vaan se on kansainvälistä politiikkaa.

Kasvaneen työperäisen maahanmuuton myötä myös Suomessa työperäinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa ovat yleistyneet. Suomessa sote-alan ammattipätevyys on sote-alan valvontaviranomaisen Valviran valvonnassa, ja sote-ala onkin ollut monia muita aloja suojatumpi työntekijöiden hyväksikäytöltä.

Työntekijöiden hyväksikäyttö yleistä

Kuka tahansa voi kuitenkin rekrytoida sote-alan työvoimaa ulkomailta. Rekrytointiketjussa mukana olevien toimijoiden rekisteröintiä ja valvontaa ei ole. Tämä tarjoaa mahdollisuuden hyväksikäytölle eikä sote-alakaan ole vapaa työperäisestä hyväksikäytöstä.

Hyväksikäyttö ilmenee esimerkiksi seuraavilla tavoilla: laittomina rekrytointimaksuina, epämääräisinä työsopimuksina, passien takavarikoimisena, alipalkkauksena, katteettomina lupauksina työnkuvasta ja uhkasakkoina, jotka realisoituvat, jos aikoo vaihtaa työpaikkaa.

Vaikka monesti ei toimita suoraan lainvastaisesti, on rekrytointiprosessin aikana lukuisia epäeettisiä käytäntöjä. Yksi suurimmista ongelmista on koulutuksen mitätöiminen eli deskilling. Tämä tarkoittaa sitä, että tulijalta vaaditaan korkeakoulutusta (sairaanhoitaja) mutta Suomessa hänelle on tarjolla hoiva-avustajuus tai opintojen kautta lähihoitajuus. Työnantaja ostaa näin matalalla hoiva-avustajan palkalla enemmän osaamista.

Sote-alan työperäistä hyväksikäyttöä voidaan ehkäistä esimerkiksi rekrytointiketjussa mukana olevien toimijoiden rekisteröinnillä ja valvonnalla, parantamalla työehtojen noudattamisen valvontaa, tiukentamalla rikkeistä annettavia sanktioita, tukemalla työntekijöiden järjestäytymistä ja uudistamalla ja nopeuttamalla työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja.

Suomeen tulo ei houkuttele

Työperäisten maahanmuuttajien näkökulmasta Suomen vetovoimaa heikentäviä tekijöitä on monia. Perheenyhdistämisen vaikeuteen sote-alan maahanmuuttajat törmäävät väistämättä.

Törmäyksiä tapahtuu myös viranomaisten menettelytapojen ja byrokratian hitauden kanssa, mistä kertoo juuri esillä olleen mongolialaisen sairaanhoitajan tapaus. Kaikki tämä luo ikävää leimaa Suomelle ja vaikeuttaa kilpailuamme työperäisistä maahanmuuttajista.

Maahanmuuttajille on myös tarjottava riittävästi kielenopetusta. Riittävä kielitaito turvaa kotoutumisen, ammatillisen osaamisen ja ehkäisee hyväksikäyttöä.

EU-maiden ulkopuolelta tuleville laillistetuille (esimerkiksi sairaanhoitajat) ja nimikesuojatuille ammattihenkilöille (esimerkiksi lähihoitajat) on saatava tutkintojen tunnustamisen pysyvä pätevöitymispolku. Ilman tätä polkua ei turvallinen ja nopea työperäisen maahanmuuton lisääminen sote-alalle ole mahdollista.

Vuonna 2023 julkaistaan strategia hyväksikäytön estämiseksi

Suomi saa vihdoin ensi vuonna työperäisen hyväksikäytön vastaisen strategian, jota valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Se antaa työkaluja hyväksikäytön ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja poistamiseen.

Julkisen alan liitot ovat osaltaan sitoutuneet edistämään maahanmuuttajien kotoutumista ja osallisuutta suomalaisessa työelämässä yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Ammattiliittojen osaamista eettisessä rekrytointiprosessissa kannattaa hyödyntää.

Työnantajalla on vastuu siitä, että koko työyhteisö on mukana rekrytointiprosessissa ja työyhteisö on valmennettu vastaanottamaan tulijat. Jokainen työnantaja voi osaltaan olla eettisen rekrytoinnin edelläkävijä.

Meille saapuvat työntekijät on saatava kotoutumaan ja jäämään, tuntemaan itsensä tervetulleeksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa ilman syrjintää ja hyväksikäyttöä. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia.

asiantuntija Leena Kaasinen, SuPer ry
kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi, Tehy ry